Huoneistotietojärjestelmä ja sitä koskeva lainsäädäntö jatkavat kehittymistään myös tänä vuonna. Tulevat lakimuutokset tekevät osaltaan korjauksia lainsäädäntöön sekä mahdollistavat uusia toimintatapoja ja palveluita. Käyn tässä kootusti läpi, millaisia muutoksia lainsäädäntöön on tulossa vuoden 2024 aikana.
Laki huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaanpanosta eli tuttavallisemmin ns. voimaanpanolaki sisältää pykälän ensirekisteröintiä koskevasta myöhästymismaksusta. Tämänhetkinen sääntely on erityisesti pitkissä myöhästymisissä johtanut kohtuuttoman suuriin myöhästymismaksuihin, joka ei ole ollut tämän sääntelyn tarkoitus.
Nyt esitettävä muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka muutoksenkin jälkeen laissa edelleen on mainittuna 20 prosentin korotus perittävään maksuun, tarkoittaisi se muutetun lain pohjalta sitä, että korotus olisi aina sama summa, kultakin alkavalta kahden kuukauden jaksolta, jonka hakemus on myöhässä. Myöhästymismaksu ei siis jatkossa kasvaisi korkoa korolle -periaatteen mukaisesti, kuten se nykyisellä sääntelyllä on laskettu. Tämä estää osaltaan kohtuuttoman suuriksi kasvavat myöhästymismaksut. Lakiin tuodaan myös selkeästi esille maksun määräämistoimivalta, joka on Maanmittauslaitoksella. Lisäksi säädetään selkeyden vuoksi myöhästymismaksun määräämisoikeuden vanhenemisesta, täytäntöönpanevasta viranomaisesta, sovellettavasta laista sekä edellytyksistä. Seuraamusmaksu täytyisi jatkossa määrätä viimeistään vuoden kuluessa siitä hetkestä, kun hakemus on saapunut Maanmittauslaitokselle. Tätä kirjoittaessa tarkkaa aikataulua ei ole tiedossa, mutta alustava voimaantulo on ajateltu olevan syksyllä 2024.
Toinen muutos koskee lakia huoneistotietojärjestelmästä eli ns. HTJ-lakia. Muutos koskee kyseisen lain 10 §:ää ja muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa automaattinen päätöksenteko, kuten se on säädetty hallintolaissa. Hallintolain 53 f §:ssä automaattisen päätöksenteon yhdeksi edellytykseksi on asetettu se, että sillä luonnollisella henkilöllä, johon automaattinen päätöksenteko kohdistuu, on mahdollisuus käyttää oikaisuvaatimusta tai muuta siihen rinnastuvaa vaatimusta, joka käsitellään päätöksen tehneessä viranomaisessa. HTJ-laki ei nykyisellään sisällä eikä käytäntö tunne tämänkaltaista oikaisuvaatimusta tai siihen rinnastuvaa toimenpidettä. Rekisteröimisessä on kyse hakijan hakemuksesta tehtävästä ratkaisutoiminnasta, johon ei katsota sisältyvän sellaista oikeussuojatarvetta, joka edellyttäisi hallintolain tarkoittamaa oikaisuvaatimusta tai siihen rinnastuvaa vaatimusta. HTJ-lakiin esitetään tältä osin poikkeusta tästä oikaisuvaatimuksesta, joka mahdollistaa automaattisen päätöksenteon myös huoneistoja koskevissa rekisteröimisasioissa. Oikaisuvaatimuksesta ei kuitenkaan voitaisi poiketa tilanteissa, joissa hakemuksen ratkaiseminen vaatii muun kuin hakijan suostumusta tai joissa on kuultava muuta tahoa. Suostumuksen puute tai asianosaisen vastustus siis käytännössä estää hallintolain mukaisen automaattisen päätöksenteon. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.11.2024.
Lisäksi huoneistotietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö saa kokonaan uutta sääntelyä valtioneuvoston asetuksen kautta. Asetuksella täsmennetään jo aiemmin annetun lain HE 168/2022 sisältämiä taloudellisia ja muutos- ja korjaustyötietoja ja niiden toimittamista, eli tuttavallisemmin ns. HTJ 2 tietoja. Asetus kytkeytyy osaksi huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämistä, jossa taloyhtiölainat ja niihin liittyvät vastikkeet sekä huoneistojen ja taloyhtiöiden muutos- ja korjaustyötiedot tuodaan osaksi huoneistotietojärjestelmän tietosisältöä. HTJ-laki sisältää 17 c §:n, jossa säädetään juuri tästä myöhemmin annettavasta asetuksesta, jolla annetaan tarkempia säännöksiä tietojen sisällöstä, teknisistä yksityiskohdista sekä niiden teknisestä toimitustavasta. Asetus tulee voimaan 1.7.2024.
Miika Kekola työskentelee lakimiehenä Maanmittauslaitoksella.
