Huoneistotietojärjestelmää laajennetaan siten, että mahdollistetaan taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen, kuten kunnossapito- ja muutostyöt, taloyhtiölainatiedot, siirtyminen koneellisesti eri tietojärjestelmien välillä. Näitä tietojärjestelmiä ovat esimerkiksi
- isännöintijärjestelmät
- pankkien- ja vakuutuslaitosten tietojärjestelmät sekä
- kaupalliset tiedontuottajien järjestelmät.
Tavoitteena on taloyhtiöitä koskevan tiedon saatavuuden parantaminen ja päällekkäisen manuaalisen työn vähentäminen.
Jatkokehittämistä varten on perustettu viranomaisvetoinen hanke (HTJ2). Hanketta rahoitetaan Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF).
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittäminen palvelee myös positiivisen luottotietorekisterin toimintoja. Taloudellisia tietoja kootaan huoneistotietojärjestelmään sekä luotonantajilta että taloyhtiöiltä. Huoneistotietojärjestelmä tuottaa yhtiölainatiedot positiiviseen luottotietorekisteriin, joka sisältyy Euroopan unionin neuvoston Suomelle 9.7.2019 antamiin maakohtaisiin suosituksiin.
Lue lisää huoneistotietojärjestelmän tarkoituksesta maa- ja metsätalousministeriön sivuillta.
Mitä uutta huoneistotietojärjestelmään on tulossa?
Nykyisessä huoneistotietojärjestelmässä ylläpidetään taloyhtiöiden osakeryhmien sähköisiä omistajamerkintöjä sekä tietoa osakehuoneistoon kohdistuvista panttauksista ja rajoitusmerkinnöistä (esim. lunastuslauseke, lesken hallintaoikeus).
Jatkokehittämisessä nykyistä tietosisältöä laajennetaan taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen osalta: tarkoituksena on tuoda järjestelmään osa nykyisen isännöitsijäntodistuksen tiedoista. Tähän tietojoukkoon kuuluvat päätasolla mm.
- yhtiön perustiedot
- tiedot yhtiön kiinteistöistä, rakennuksista ja huoneistoista
- yhtiölainat
- vastikeperusteet
- huoneistokohtaiset lainaosuudet ja vastikkeet sekä
- taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyötiedot.
Tuleeko jatkokehittämisen myötä erillinen tietojärjestelmä?
Jatkokehittämisessä ei kehitetä omaa tietojärjestelmää, vaan laajennetaan nykyistä huoneistotietojärjestelmää.
Korvaako huoneistotietojärjestelmä nykyiset isännöintijärjestelmät?
Huoneistotietojärjestelmä ei korvaa nykyisiä isännöintijärjestelmiä. Huoneistotietojärjestelmä kattaa vain osan nykyisellä isännöitsijäntodistuksella annettavista tiedoista. Isännöintijärjestelmissä on paljon toimintoja, jotka eivät ole huoneistotietojärjestelmän piirissä. Näitä ovat esim. vastikevalvonta ja huoltokirjanpito.
Millaisia tietopalveluita huoneistotietojärjestelmästä saa?
Määrittely on käynnissä.
Millaisia rajapintapalveluita huoneistotietojärjestelmä tarjoaa jatkokehittämisen tuloksina esim. isännöintijärjestelmille?
Määrittely on käynnissä.
Tavoitteena on taloyhtiöitä koskevan tiedon saatavuuden parantaminen ja päällekkäisen työn vähentäminen.
Suomessa annetaan vuosittain noin 214 000 isännöitsijäntodistusta (Deloitte 2017), jotka toimitetaan osakkaille, kiinteistönvälittäjille ja pankeille pääasiassa pdf-muotoisina tulosteina. Niissä oleva tieto ei ole siirrettävissä koneellisesti eri järjestelmien välillä eli tieto ei ole ns. rakenteellisessa muodossa. Tavoitteena on muuttaa nykyiset isännöitsijäntodistuksen 'tekstimuotoiset' tiedot koneluettavaan ja rakenteelliseen muotoon sekä edesauttaa näiden tietojen siirtymistä eri järjestelmien välillä, jolloin manuaalisen tiedon tallennustyön määrä pienenee isännöinnissä, asuntokaupassa ja monessa muussa taloyhtiöön liittyvässä toiminnossa.
Suuremmassa mittakaavassa on kyse toimialan digitalisaation kehittämisestä: taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen osalta tiedonhallinta on kehittynyt ohjelmistokeskeisinä ratkaisuina, joissa tieto ei tätä nykyä liiku eri järjestelmien välillä. Tästä aiheutuu manuaalista työtä, mahdollisia virheitä ja viiveitä tiedonsaannissa. Esimerkiksi kiinteistönvälittäjien palautteen* perusteella, isännöitsijäntodistuksen saaminen vie keskimäärin 5 työpäivää ja pisimmillään jopa kaksi viikkoa.
*Tietolähde: Maanmittauslaitos: "Kysely taloyhtiöiden hallinnollisen tiedon käytöstä", 02/2022
- Kansalaiset ja osakkeenomistajat
Suomalaisten suurin omaisuuserä ovat osakehuoneistot. Ajantasainen tieto taloyhtiöistä, niiden korjaustarpeista ja taloudellisesta tilanteesta helpottaa osakkaiden tiedon saantia osakeomistuksestaan (vrt. esim. pörssiyhtiöistä saatava tieto) ja eri taloyhtiöiden vertailua esim. asuntokauppatilanteessa.
- Kiinteistönvälittäjät ja vuokravälitystoiminta
Välitystoiminnassa hyödyt syntyvät paremman ja nopeamman tiedonsaannin kautta: kiinteistönvälittäjä saa tietoa taloyhtiön kunnossapito- ja muutostöistä välitysprosessin aiemmassa vaiheessa ja voi perustaa huoneiston hinta-arvion tarkempaan tietoon. Huoneisto saadaan nopeammin myyntiin, jos isännöitsijäntodistus pystytään tuottamaan nopeammin rakenteisen tiedon siirtyessä tietojärjestelmien välillä.
- Luototus ja vakuushallinta
Pankit ja luottolaitokset hyötyvät nopeammasta tiedonsaannista, kun ne tekevät luottopäätöksiä asuntokauppatilanteissa tai arvioivat huoneistojen käyttöä luoton vakuutena. Tieto voidaan siirtää koneellisena järjestelmien välillä, jolloin myös tiedon luotettavuus paranee, kun manuaaliset työvaiheet jäävät pois.
- Isännöinti
Isännöinnille hyöty korostuu erityisesti isännöitsijän vaihtotilanteessa. Nykyään tiedot saattavat olla vaikeasti saatavissa taloyhtiön edelliseltä isännöitsijältä tai niitä ei saada ollenkaan. Tietoja saatetaan siirtää manuaalisesti järjestelmien välillä, mikä vie työaikaa ja lisää virhemahdollisuuksia. Tiedon rakenteistaminen mahdollistaa myös sen, että kunnossapito- ja muutostöiden ilmoittaminen tehdään yhtenäisempänä hyödyntäen erilaisia valmiita koodistoja ja kuvauksia. Eri taloyhtiöiden remonttien vertailu helpottuu, koska ne on kuvattu käyttäen samoja tietomalleja ja koodistoja.
- Vakuutusliiketoiminta
Taloyhtiöiden vakuuttamisessa tarvitaan tietoja erityisesti kohteen turvallisuuteen liittyvistä asioista ja yhtiössä tehdyistä kunnossapito- ja muutostöistä. Vakuutusten hintaan saattavat vaikuttaa tehdyt ja tekemättömät kunnossapitotyöt. Taloyhtiöiden keskinäinen vertailu helpottuu, kun tieto on rakenteistettu ja ilmoitetaan samalla tavalla.
- Taloyhtiöt
Taloyhtiöiden kannalta yhtenäinen kunnossapito- ja muutostyöhistoria helpottaa esim. vertailua vastaavien taloyhtiöiden kesken. Taloyhtiön hallitus voi hyödyntää tietoa pohtiessaan tulevia korjaustarpeita tai lainojen kilpailuttamista.
- Viranomaiset
Positiivinen luottotietorekisteri on Verohallinnon kehitteillä oleva rekisteri, johon kootaan tietoja yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista. Sen tavoitteena on torjua kotitalouksien ylivelkaantumista, parantaa luotonantajien kykyä arvioida luotonhakijoiden luottokelpoisuutta ja auttaa yksityishenkilöitä hallitsemaan omaa talouttaan, jossa monella merkittävä rooli on osakeomistuksella taloyhtiössä.
Tilastokeskus saa tällä hetkellä tietoa taloyhtiöremonteista ainoastaan kyselytutkimusten kautta. Niistä ei saada välttämättä kattavaa aineistoa tilastojen pohjaksi. Tilastokeskus voisi jatkossa hyödyntää suoraan huoneistotietojärjestelmästä saatavaa tietoa ja yhdistää sitä myös muihin tilastoaineistoihin.
Kuka päivittää tietoja järjestelmään ja miten?
Noin puolessa Suomen taloyhtiöstä, eli noin 45 000 taloyhtiössä, taloyhtiön hallinnollisia tietoja ylläpitää ammattimainen isännöitsijä isännöintijärjestelmissä. Niissä taloyhtiöissä, joissa ei ole ammattimaista isännöitsijää, tietoja ylläpitää ns. omatoiminen isännöitsijä, joka tyypillisesti on esim. taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Tietoja voi ylläpitää myös tilitoimisto tai kirjanpitäjä.
Vuodesta 2026 alkaen, eli kun muutokset on toteutettu järjestelmiin ja prosesseihin, tietoja voi päivittää huoneistotietojärjestelmään joko suoraan isännöintijärjestelmästä teknistä rajapintaa käyttämällä tai Maanmittauslaitoksen verkkopalvelussa.
Kuka voi pyytää tietojen päivittämistä huoneistotietojärjestelmässä?
Tietoja päivitetään huoneistotietojärjestelmään säännönmukaisesti yhtiökokouksen yhteydessä kerran vuodessa sekä esimerkiksi osakkaan pyynnöstä. Päivitystarpeita voi syntyä esimerkiksi näissä tilanteissa:
- Osakas tilaa isännöitsijäntodistuksen tai maksaa lainaosuutensa pois.
- Kun taloyhtiö ottaa uutta lainaa tai yksityishenkilö hakee luottopäätöstä pankista, pankki tai luottolaitos voi pyytää tietojen päivittämistä.
- Kun asuinhuoneisto myydään, huoneiston omistaja tai kiinteistönvälittäjä voi pyytää tietojen päivittämistä.
- Kun taloyhtiö pohtii tulevia korjaustarpeita ja remontteja, taloyhtiön hallinto voi pyytää tietojen päivittämistä
Käytännössä taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyötietoja päivitettäneen pääsääntöisesti yhtiökokousten yhteydessä. Taloyhtiön yhtiölainatietoja päivitettäneen hieman tiheämmin, jos taloyhtiössä tehdään asuntokauppoja tai pohditaan remonttitarpeita. Isännöitsijät ja taloyhtiöt päivittävät näitä tietoja jo nytkin, eikä tietojen päivittäminen huoneistotietojärjestelmään muodosta sellaista lisätaakkaa, jota voisi arvioida. Tietojen ylläpitotapahtumat ovat käytännössä osakkaan tilaamia maksullisia palveluita yhtiön hallinnolta, kuten isännöinniltä. Tietojen päivittäminen näissä tilanteissa ei ole yhtiöiden hallinnolle uusi velvoite.
Kuinka usein tietoja pitää päivittää?
Tietoja päivitetään säännönmukaisesti yhtiökokouksen yhteydessä kerran vuodessa sekä tarvittaessa erikseen pyynnöstä tai osakkaan lainavastuun muutoksiin liittyvissä tapahtumissa. Vuosittain päivitettävät tiedot on käsiteltävä yhtiökokouksessa, lukuun ottamatta osakkaan tekemät kunnossapito- ja muutostyöt, joten tietojen vuosittainen päivittäminen on luontevaa järjestää yhtiökokouksen yhteyteen.
Kenellä on vastuu siitä, että taloyhtiöni tiedot ovat oikein järjestelmässä?
Taloyhtiö (ja isännöitsijä) vastaavat siitä, että taloyhtiön päivittämät tiedot ovat ajan tasalla ja oikein.
Kenellä on vastuu siitä, että taloyhtiölainatietoni ovat oikein järjestelmässä
Pankit ja luottolaitokset vastaavat jatkossa siitä, että huoneistotietojärjestelmään tuleva taloyhtiölaina on oikein. Taloyhtiö (ja isännöitsijä) vastaa siitä, että huoneistokohtaiset taloyhtiölainaosuudet on tallennettu oikein huoneistotietojärjestelmään.
Voiko taloyhtiö kieltäytyä luovuttamasta tietojaan huoneistotietojärjestelmään?
Ei. Taloyhtiölle on suunniteltu siirtymäaikaa, jonka aikana tietoja tulee päivittää huoneistotietojärjestelmään.
Mitä tapahtuu, jos taloyhtiö ei päivitä tietojaan huoneistotietojärjestelmään. Sanktiot?
Taloyhtiöillä on asunto-osakeyhtiölain mukainen vastuu päivittää tietoja huoneistotietojärjestelmään. Ks. asunto-osakeyhtiölain mukainen seuraamusjärjestelmä (AOYL VII osa, seuraamukset ja oikeussuoja).
Mihin vedetään raja, mikä on osakkaan ilmoittamissa tiedoissa merkittävää ja ilmoitettavaa huoneistotietojärjestelmään ja mitä ei tarvitse ilmoittaa?
Huoneistotietojärjestelmän tietopohja ja ilmoitettavat tiedot on määritelty asunto-osakeyhtiölaissa, eikä huoneistotietojärjestelmä muuta nykyisen asunto-osakelain määräyksiä ja asetuksia. Ohjeistusta esim. taloyhtiöille ja isännöitsijöille tullaan varmasti tarkastelemaan jatkokehittämisen edetessä.
Ks. erityisesti AOYL II Osa, Luvut 4 ja 5.
Mistä tulee rahoitus jatkokehittämiseen? Kuinka paljon veronmaksajien rahaa on käytetty tähän?
Jatkokehittämistä varten on varattu EU:n elpymisvälineestä n. 14 miljoonaa euroa, joka kattaa jatkokehittämisen sekä käyttöönoton Maanmittauslaitokselle aiheuttamat kustannukset. Käytännössä Maanmittauslaitoksen tarvitsema hankkeen rahoitus tulee normaalisti valtion talousarvioiden kautta.
Maksaako valtio, jos esim. taloyhtiö tuottaa tietoja järjestelmään tai joku muu taho hyödyntää näitä tietoja liiketoiminnassaan?
Ei.
Joutuuko taloyhtiö tai isännöitsijä maksamaan tietojen tuottamisesta huoneistotietojärjestelmään?
Valtaosa taloyhtiöistä pystyy siirtämään tiedot suoraan isännöintijärjestelmästä huoneistotietojärjestelmään. Maanmittauslaitos tarjoaa käyttöliittymän, jolla pieni ja ei-isännöity taloyhtiö voi itse päivittää tietoja huoneistotietojärjestelmään. Tiedon tallentamiseen ja päivittämiseen kuluu työaikaa, josta ei makseta korvauksia.
Joutuuko taloyhtiö tai isännöitsijä maksamaan tietojen käytöstä?
Ei. Käyttö on yhtiön hallinnon edustajalle maksutonta.
Miten huoneistotietojärjestelmässä olevia tietoja voi hyödyntää kaupallisiin tarkoituksiin? Kuka niitä voi hyödyntää?
Järjestelmästä annettavia maksullisia tietopalvelutuotteita ei ole vielä tässä vaiheessa määritelty. Tietopalvelutuotteiden alustavia määrityksiä on tarkoitus aloittaa syksyn 2022 aikana.
Kuka on osallistunut järjestelmän kehittämiseen?
Keskeisiä sidosryhmiä ovat olleet isännöitsijät, taloyhtiöiden edustajat, kiinteistönvälittäjät, pankit, Finanssiala, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, Suomen Kiinteistönvälittäjät ry, ohjelmistotoimittajat, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto sekä eri viranomaistahot.
Mitkä viranomaiset ovat mukana jatkokehittämisessä?
Keskeisiä viranomaisia valmisteluvaiheessa ovat maa- ja metsätalousministeriön ohella olleet valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Maanmittauslaitos.
Mikä on maa- ja metsätalousministeriön rooli huoneistotietojärjestelmän kehittämisessä?
Maa- ja metsätalousministeriö vastaa huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshankkeen valmistelusta ja on asettanut hankkeen. Lisäksi ministeriö seuraa ja ohjaa hankkeen toteutusta.
Mikä on Maanmittauslaitoksen rooli kehittämisessä?
Maanmittauslaitos vastaa tarvittavien tietojärjestelmämuutosten ja –toteutusten kehittämisestä sekä ylläpidosta ja asiakaspalvelusta.
Lakiehdotuksessa on myös esitetty, että Maanmittauslaitos asettaa taloyhtiöiden teknisten ja taloudellisten tietojen vakionnin ylläpitoa ja kehittämistä varten yhteistyöryhmän, johon kutsuttaisiin järjestelmän ylläpitäjien ja käyttäjien edustajia.
Kuka vastaa kehitettävästä järjestelmästä?
Huoneistotietojärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Maanmittauslaitos.
Miten tietoturvallinen järjestelmä on, kun siellä käsitellään esim. taloyhtiölainojen tietoja?
Kaikkia Maanmittauslaitoksen tietoja ja niiden käsittelyyn käytettäviä tietojärjestelmiä suojataan niin tiedon käsittelyyn kohdistuvien toimien kuin teknisten ratkaisujen avulla. Riskien arviointi, jatkuvuus- ja toipumissuunnittelu, auditoinnit, harjoittelu ja testaus kuuluvat Maanmittauslaitoksen palvelutuotantoon. Maanmittauslaitoksen periaatteita ja politiikkoja noudattaen pääsyä tietoon rajataan ja tiedon käyttöä valvotaan. Lisätietoja Maanmittauslaitoksen tiedon käsittelyyn liittyvistä asioista löydät viimeisimmästä tietotilinpäätöksestä, joka on julkaistu Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla.
Mikä on positiivinen luottotietorekisteri?
Positiivinen luottotietorekisteri on kehitteillä oleva rekisteri, jonka tietosisältöä on tarkoitus laajentaa yhtiöiden osakkaille jyvitettävien taloyhtiölainojen tiedoilla. Rekisteriä kehittää Verohallinto.
Mitä tietoja positiiviseen luottotietorekisteriin luovutetaan taloyhtiöstä tai minusta yksityishenkilönä?
Positiiviseen luottotietorekisteriin ilmoitetaan jokaisen osakkeenomistajan vastuut koko osakeryhmältä yhtiöittäin:
- jos on omistuksia useasta yhtiöstä, jokainen tieto ilmoitetaan erikseen
- taloyhtiön y-tunnus
- omistajan henkilötunnus
- osakeryhmätunnus*, johon lainaosuus kohdistuu
- omistusosuustieto
- osakeryhmän kokonaisvastuun määrä taloyhtiön lainoista
- jos osakaslainaa ei ole vielä jaettu osakeryhmille, ilmoitetaan positiiviseen luottotietorekisteriin tieto, että taloyhtiöllä on osakkaille jyvittämätön nostettu laina
- pääomavastike (eli rahoitusvastike)
- tiedon päivityspäivämäärä
- tiedon päivittäjätieto
- onko kyseessä taloyhtiön uudisrakentamislaina vai perusparannuslaina
*Osakeryhmätunnus on huoneistotietojärjestelmässä oleva huoneiston yksilöivä tunniste (vrt. Kiinteistötunnus).
Mikä yhteys huoneistotietojärjestelmällä on positiiviseen luottotietorekisteriin?
Pankit ja luottolaitokset tuovat tiedot taloyhtiölainoista huoneistotietojärjestelmään, jotta taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat tehdä yhtiölainan jyvityksen osakkaille. Osakkaiden lainaosuudet ja vastiketiedot päivitetään huoneistotietojärjestelmästä positiiviseen luottotietorekisteriin.
Mikä yhteys on pankeilla ja huoneistotietojärjestelmällä?
Pankit ja luottolaitokset tuovat tiedot taloyhtiölainoista huoneistotietojärjestelmään, jotta taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat tehdä yhtiölainan jyvityksen osakkaille. Osakkaiden lainaosuudet ja vastiketiedot päivitetään huoneistotietojärjestelmästä positiiviseen luottotietorekisteriin.
Voiko osakkeenomistaja kieltää tietojensa luovuttamisen positiiviseen luottotietorekisteriin?
Ei voi.
Milloin tuloksia on saatavilla tai käytössä?
Jatkokehittämisen aikataulu määräytyy EU-rahoituksen puitteissa ja tietosisällön ylläpitomahdollisuus järjestelmässä tulee käyttöön vuoden 2026 aikana.
Miten huoneistotietojärjestelmän kehittäminen etenee?
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämistä koskeva hanke ((HTJ2, MMM021:00/2021) on asetettu 23.9.2021 toimikaudelle 27.9.2021-31.12.2026. Hankkeen on asettanut maa- ja metsätalousministeriö ja käytännön toteuttamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Maanmittauslaitos. Keväällä 2022 on tehty tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa työpajoissa ja muissa valmistelukokouksissa. Keskeisiä sidosryhmiä ovat olleet isännöitsijät, taloyhtiöiden edustajat, kiinteistönvälittäjät, ohjelmistotoimittajat, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto sekä eri viranomaistahot kuten Verohallinto. Alkuvuonna 2022 hankkeen keskeiset tehtävät ovat tähdänneet lakiehdotuksen valmisteluun 8.6.2022 käynnistyneelle lausuntokierrokselle, toiminnallisen ja tietoarkkitehtuurin määrittelytyöhön sekä eri sidosryhmien tarpeiden keräämiseen ja palvelupolkujen läpikäyntiin. Lausuntokierros päättyi 22.7.2022. Hallituksen esitys (HE 168/2022) on annettu eduskunnalle 19.9.2022.
Koska huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämistä koskeva laki laki tulee voimaan?
Lakimuutokset astuvat voimaan 1. kesäkuuta 2023. Tasavallan presidentti vahvisti huoneistotietojärjestelmää koskevat lakimuutokset 3.2.2023. Muutokset koskevat lakia huoneistotietojärjestelmästä, huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettua lakia sekä asunto-osakeyhtiölakia.
Mitkä ovat lain keskeisimmät sisällöt tai muutokset?
Lakimuutoksilla tähdätään taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen saatavuuden parantamiseen. Taloyhtiöiden hallinnollisilla tiedoilla tarkoitetaan niitä tietoja, joita nyt saadaan käyttöön pyytämällä osakehuoneistosta isännöitsijäntodistus. Tietoja käytetään paljon esimerkiksi asuntokaupassa tai haettaessa lainaa.
Uudistuksen tarkoitus on kehittää toimintaa siten, että isännöitsijäntodistuksella annettavia tietoja saataisiin käyttöön huoneistotietojärjestelmän avulla. Tällöin tieto tulisi suoraan huoneistotietojärjestelmästä esimerkiksi kiinteistönvälittäjän käyttämään järjestelmään, eikä tietoa tarvitsisi enää syöttää käsin isännöitsijäntodistukselta kopioimalla. Tieto saadaan käyttöön samanlaisessa muodossa kaikista taloyhtiöistä.
Uudistuksen yhteydessä taloyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötiedot muutetaan vakioituun muotoon. Yleisessä muodossa oleva tieto tukee taloyhtiöiden suunnitelmallista ylläpitoa, ja tulevia tarpeellisia kunnossapitotöitä voidaan ennakoida paremmin.
Huoneistotietojärjestelmään koottavia tietoja on tarkasteltu esitystä valmisteltaessa toimialan näkökulmasta siten, että huoneistotietojärjestelmästä saatavat tiedot palvelisivat mahdollisimman hyvin kiinteistönvälitystä, luottolaitoksia, vakuuttamista, taloyhtiöiden omaa hallintoa sekä osakkaiden tiedonsaantia. Lisäksi huoneistotietojärjestelmästä pystytään uudistuksen jälkeen toimittamaan tietoja taloyhtiölainoista positiiviseen luottotietorekisteriin, jolla pyritään mm. ehkäisemään ylivelkaantumista.
Minne voin antaa palautetta tai ideoita huoneistotietojärjestelmän kehittämisestä?
Maanmittauslaitos, ohjelmapäällikkö Anna Toivonen, [email protected]
Keneltä saan lisätietoja huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämishankkeesta (HTJ2)?
- Paavo Häikiö, hankepäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö
[email protected] - Timo-Ville Nieminen (lainsäädäntö), maa- ja metsätalousministeriö, [email protected]
- Anna Toivonen, ohjelmapäällikkö, Maanmittauslaitos, [email protected]