Huoneistotietojärjestelmän käyttöönotto otti spurtin ensimmäisen maaliviivan näkyessä

Vuosi sitten tammikuussa 2023 Suomen asunto-osakeyhtiöiden osakeluetteloista 11 prosenttia oli siirretty huoneistotietojärjestelmän digitaaliseen maailmaan. Tahti kohti bittejä alkoi verkkaisesti. 

Osakeluetteloiden siirtopalvelu otettiin käyttöön vuonna 2019, mutta tietojen siirto järjestelmien välillä on edellyttänyt rajapintojen kehittämistä. Tämän takia siirrot pääsivät vauhtiin vasta viime vuonna. Osakeluettelot olivat pääosin isännöinnin ja taloyhtiöiden järjestelmissä, ja jokunen odotti vielä parempia aikoja tulevaksi. Tiedon tuottaminen sähköiseen maailmaan edellytti ennalta sovittua laajuutta, määrämuotoisuutta, tarkkuutta ja aikataulua. Se mikä paperilla jää puuttumaan, korostuu digitaalisessa muodossa puutteellisena tietona. Joissain tapauksissa tämä aiheutti paljon selvitystyötä ennen varsinaisia siirtoja. Siirtovelvoite oli kertaluontoinen rutistus digitalisaation nimissä kohti uudenlaisia asuntokaupan ja vakuudenhallinnan prosesseja.

Nyt elämme vuoden 2024 alkua ja siirtoprosentti on yli 90. Se on huikea tulos ja loistava esimerkki niin yhteistyön voimasta kuin samalla siitä valtavasta ponnistuksesta, jonka taloyhtiöt ja isännöinnin ammattilaiset tekivät hyvinkin lyhyessä ajassa. On myös hyvä muistaa, että tämä kaikki tapahtui muun työn ja tekemisen lisäksi sekä edellytti uuteen palveluun perehtymistä. Siihen tarjottiin runsaasti tietoa ja tukea – konkreettisesti ympäri Suomen. Maanmittauslaitoksen järjestämät siirtoklinikat keräsivät poikkeuksetta kiitosta ja kynnys osakeluettelon sähköistämiseen tehtiin matalaksi olosuhteista riippumatta. 

Yllätimme yhdessä ennakkoon tehdyt veikkaukset vuoden 2023 loppuun saavutettavasta luvusta. Tilanne on paras mahdollinen huoneistotietojärjestelmän tuomien hyötyjen laajuuden ja jatkokehittämisen näkökulmasta. Mutta samalla meille kehittyi myös huoneistokirjaamisen ruuhka. Uskallan silti sanoa, että meillä on positiivinen ongelma. Tilanne kertoo siitä, että omistuksen sähköistäminen tuo hyötyjä niin osakkeen omistajalle, kuin kaikille huoneistovaihdannan osapuolille. Tällä hetkellä kaikki kiireelliset hakemukset käsitellään ensisijaisesti, joten viive rekisteriin merkittävälle omistajatiedolle on suhteellisen lyhyt. Aitoon viiveettömyyteen päästään sitten, kun voimme antaa automaation hoitaa kaikki käsittelyn vaiheet. Matkalla siihen kone voi hoitaa jo palasia prosessista, jolloin toiminta tehostuu asteittain.

Hallituksen esitystä lainatakseni ”huoneistotietojärjestelmä on enemmän kuin rekisteri”. Haluan kiittää kaikkia tähänastisesta yhteistyöstä digitalisaatiokehityksen äärellä – vain yhteispelillä luomme parhaat edellytykset toimintatavat myös jatkossa, jossa uskoakseni vain muutos on pysyvää.

Satu Dahlqvist työskentelee johtavana it-asiantuntijana Maanmittauslaitoksella.