Asunto-osakkeen omistus- ja panttaustiedon saatavuuden parantaminen on huoneistotietojärjestelmän perustamisen tavoite. Luotettavan omistus- ja panttaustiedon saatavuus onkin perusedellytys turvalliselle ja toimivalle vaihdannalle sekä osakkeen käyttämiselle vakuutena sen jälkeen, kun paperisista osakekirjoista luovutaan. Keskeisiä käyttötarkoituksia ovat myös taloyhtiön hallinto ja osakkaiden tiedonsaantioikeuksien toteuttaminen. Lisäksi huoneistotietojärjestelmän tietoja voidaan käyttää tutkimukseen ja muihin yhteiskunnallisiin tietotarpeisiin.
Laajassa mielessä ymmärrettynä huoneistotietojärjestelmässä käsiteltävät omistus- ja panttaustiedot eivät rajoitu sen rekistereihin tallennettaviin tietoihin, vaan mukana on myös muista rekistereistä (kaupparekisteri ja väestötietojärjestelmä) saatavia omistuskohdetta ja sen omistajaa yksilöiviä tietoja. Kun asunto-osakkeet kuuluvat huoneistotietojärjestelmään, nämä tiedot ovat toimijoiden saatavilla yhden kanavan kautta.
Ajantasaista tietoa ammattikäyttöön
Maanmittauslaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on tämän vuoden alusta ollut huoneistotietojärjestelmän tietojen luovuttaminen edellä mainittuihin tarkoituksiin. Tietopalvelut ovat tiedon tuotannon eli kirjaamisen ohella huoneistotietojärjestelmän ydintehtävää. Sähköisessä muodossa tapahtuvaa, ajantasaisen tiedon luovuttamista helpotetaan erityisesti ammattitoimijoille vaihdannan, vakuushallinnan ja taloyhtiön hallinnon tarpeisiin.
Sen sijaan huoneistotietojärjestelmään sisältyviä omistus- ja panttaustietoja ei saateta verkkoon kaikkien saataville, eikä niihin tarjota katseluyhteyttä tai rajapintapalvelua kuin edellä mainittuja tarkoituksia varten ja Maanmittauslaitoksen antaman käyttöluvan perusteella. Henkilötietojen saajalla on oltava hyväksyttävä peruste käsitellä tietoja (esimerkiksi toimeksiantosopimus tai sen valmistelu) ja edellytykset huolehtia mm. EU:n tietosuoja-asetukseen perustuvista velvoitteistaan.
Lähtökohtaisesti kaikkia huoneistotietojärjestelmässä käsiteltäviä tietoja voidaankin luovuttaa hyvin laajasti, kunhan käyttötarkoitussidonnaisuudesta ja luovutuksensaajan käsittelyn oikeusperusteesta on huolehdittu käyttölupaa myönnettäessä. Pääsääntöisesti ammattilaiset saavat omistus- ja panttaustiedot käyttöönsä erilaisten integraattoripalveluiden kautta. Tulevaisuudessa taloyhtiöt ja osakkeenomistajat pääsevät tarkastelemaan omia tietojaan maksutta katseluyhteyden avulla. Avointa hallintoa ja asiakirjajulkisuutta toteutetaan normaalisti julkisuuslain puitteissa.
Salassa pidettäviä yhteystietoja suojataan
Huoneistotietojärjestelmässäkään henkilötietojen julkisuus ei ole sama asia kuin niiden rajoitukseton saatavuus. Eräiden henkilötietojen luovutukseen liittyy erityisiä ehtoja. Henkilötunnuksen käsittelyyn sovelletaan erityisiä ehtoja, joiden toteutumista valvotaan myös henkilötunnuksen luovutuksen yhteydessä.
Salassa pidettäviä henkilötietoja huoneistotietojärjestelmässä ei juurikaan ole, mutta siltä osin kuin niitäkin käsitellään, huolehditaan erityisistä suojatoimista. Arkaluonteisia henkilötietoja ei huoneistotietojärjestelmässä käsitellä. Kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan totesi, ”kysymys ei muutenkaan ole sisällöltään erityisen perusoikeusherkästä rekisteristä eikä sellaisesta sääntelystä, johon liittyisi poikkeuksellisen korostunut riski luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille”. Samalla perustuslakivaliokunta painotti sääntelyn asianmukaista tulkintaa ja EU:n tietosuojasääntelyä koskevan tuomioistuinkäytännön huomioon ottamista.
Kysymys on aina tasapainoilusta erilaisten intressien välillä. Silloin kun on pidetty tarpeellisena säätää julkisperiaatteesta poiketen tiedon salassapidosta, salassapidon taustalla olevista intresseistä huolehditaan käytettävissä olevin laintulkinnan keinoin. Huoneistotietojärjestelmän tapauksessa se tarkoittaa sitä, että salassa pidettävän yhteystiedon tavalla tai toisella paljastavia tietoja ei luovuteta, jollei luovutuksesta ole säädetty lailla.
Kun huoneistotietojärjestelmässä käsitellään asunto-osakkeen omistus- ja panttaustietoja, virkamiehet ovat paitsi vaihdanta- ja vakuusjärjestelmän yhden peruspilarin tukia, myös henkilön yksityiselämän ja, esimerkiksi turvakiellon tapauksessa, henkilökohtaisen turvallisuuden suojaajia. Tehtävän tärkeys on varmasti tiedostettu. Voimme luottaisin mielin jäädä odottamaan, mitä kaikkea tulevaisuus tuokaan tullessaan omistus- ja panttaustiedon parantuneen saatavuuden myötä.
Kirjoittaja on lainsäädäntöneuvos maa- ja metsätalousministeriössä.
Kuva: Riku Nikkilä
