ASREK
Kuten useimmat meistä asiaa läheltä seuranneista tiedämme, käynnistyi asunto-osakkeiden ja keskinäisten kiinteistöyhtiöiden paperisten osakekirjojen sähköistämishanke maa- ja metsätalousministeriön asettamiskirjeen mukaisesti toukokuussa 2016 nimellä ASREK -hanke.
Tämän kevään aikana on ollut lausunnolla hallituksen esitysluonnos (HE -luonnos 23.3.2018) sähköistämishanketta varten tarvittavista laeista ja lakimuutoksista, jonka otsikko on ”Hallituksen esitys Eduskunnalle huoneistotietojärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi”. Lausuntoaika päättyi 4.5.2018 ja lausuntoja saatiin vajaat 50.
ASREK -hankkeen asettamispäätökseen verrattuna voidaan todeta, että päätöksessä otsikoitu ”Sähköinen asunto-osakerekisteri” on siten laajentunut HE-luonnoksessa huoneistoja koskevaksi tietojärjestelmäksi.
Lainsäädäntötyöryhmän tehtävä
Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan lainsäädännön valmistelua varten maa- ja metsätalousministeriö asetti 19.10.2016 tekemällään päätöksellä yksitoistajäsenisen lainsäädäntötyöryhmän, johon kuuluvat varsinaisten jäsenten lisäksi asiantuntija ja sihteeri Maanmittauslaitoksesta. Työryhmän jäsenistö koostuu pääosin viiden hankkeessa mukana olevan ministeriön (MMM, OM, TEM, VM ja YM) lainsäädäntöneuvoksista sekä eräistä keskeisten sidosryhmien (kuten pankit ja kiinteistönvälittäjät) edustajista. Sittemmin työryhmän työskentelyyn on osallistunut varsinaisten jäsenten lisäksi puheenjohtajan pyynnöstä asiantuntijana vielä toinenkin lainsäädäntöneuvos oikeusministeriöstä. Tällä hetkellä työryhmän työskentelyyn osallistuu käytännössä vakituisesti 14 henkilöä.
Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmän tehtävänä on ollut ja on edelleen käsitellä asunto-osakerekisterin toteuttamiseksi tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Työryhmän asettamiskirjeessäkin on käytetty ilmaisua asunto-osakerekisteri, josta lyhenne ASREK on vakiintunut koko hankkeen ”työnimikkeeksi”.
Asettamispäätöksissä käytetystä nimityksestä, ”asunto-osakerekisteri”, huolimatta voidaan jo asettamispäätöksistäkin havaita, että ASREK -hankkeella tavoitellaan laajempaakin kokonaisuutta kuin vain asunto-osakkeita varten tehtävän sähköisen rekisterin luominen. Muun muassa lainsäädäntötyöryhmää koskevassa asettamispäätöksessä todetaan, että sähköisellä asunto-osake rekisterillä (ASREK) tarkoitetaan uutta palvelukokonaisuutta, jonka avulla voitaisiin rekisteröidä asuinhuoneistoja ja niiden hallintaan oikeuttavia asunto-osakkeita tai muuta hallintaperustetta koskevat tiedot ja omistajamerkinnät sähköisesti.
Lausunnolla ollut HE-luonnos
Asettamispäätöksen edellyttämällä tavalla on lainsäädäntötyöryhmässä valmisteltu hankkeen tavoitteena olevan palvelukokonaisuuden toteuttamiseen tähtäävä luonnos hallituksen esitykseksi huoneistotietojärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi.
Huoneistotietojärjestelmän nimestä samoin kuin lakiluonnoksessa esitettyjen järjestelmään kuuluvien rekistereidenkin nimistä on käyty vilkasta keskustelua työryhmässä. Esillä on ollut erilaisia nimiehdotuksia asunto-osakerekisteristä asuntorekisteriin ja huoneistorekisteristä osakehuoneistorekisteriin, mutta lopulta HE -luonnoksessa on päädytty ehdottamaan, että koko palvelukokonaisuutta koskevan järjestelmän nimi olisi huoneistotietojärjestelmä. Kuten lakiluonnoksessakin todetaan, huoneistotietojärjestelmä on enemmän kuin rekisteri.
Lakiluonnoksessa järjestelmälle annettu nimi tuntuisi vastaavan hyvin myös lainsäädäntötyöryhmän asettamispäätöksessä olevaa luonnehdintaa, jonka mukaan ASREK:ssa toteutettava järjestelmä muodostaisi perusrekisteriluonteisen loogisen kokonaisuuden asuntojen ja asunto-osakeyhtiöiden taloudellisista ja teknisistä tiedoista. Kyseessä on henkilötietoja sisältävä tietojärjestelmä, jonka toteuttaminen tarkoittaa päätöksen ilmaisua lainatakseni ”todennäköisesti yhden tai useamman uuden rekisterin perustamista sekä olemassa olevien rekistereiden käytön mahdollistamista teknisen käyttöliittymän avulla.”
Huoneistotietojärjestelmään kuuluvia rekistereitä olisivat ensinnäkin julkisen luotettavuuden pohjalle rakentuva osakehuoneistorekisteri, jonka ytimessä ovat osakkeiden omistajaa ja panttioikeutta koskevat, kirjaamismenettelyssä tallennetut tiedot. Huoneistotietojärjestelmän tehtävänä on kuitenkin tämän ydintehtävän lisäksi toimia väylänä sellaiseen eri viranomaisrekisterissä ylläpidettävään tietoon, joka kertoo siitä taloudellisesta ja teknisestä kokonaisuudesta, johon osakkeen arvo perustuu. Tähän liittyvä rekisteri olisi HE -luonnoksen 3 luvussa tarkoitettu hallintakohderekisteri.
Lainsäädäntötyöryhmän tulevista töistä
Lähiaikojen tärkeimpiä tehtäviä ovat lainsäädäntötyöryhmässä lausuntopalautteiden ja niissä esitettyjen näkemysten käsittely sekä lopullisen hallituksen esityksen hiominen palautteiden ja muiden vielä esiin tulevien asioiden pohjalta. Tavoitteena on saada hallituksen esitys Eduskunnan käsittelyyn vuoden 2019 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työryhmän tulee saada esityksensä valmiiksi syyskuun alkuun mennessä.
Sen jälkeen, kun nyt käsillä oleva hallituksen esitys on valmis, ryhdytään työryhmässä valmistelemaan välittömästi niitä HE -luonnoksessakin viitattuja toimenpiteitä, jotka liittyvät yhtiön tiedonantovelvoitteisiin. Kysymys on ennen muuta palvelukokonaisuudesta, joka koskee isännöitsijän todistuksella annettavien tietojen hallintaa ja luovuttamista. Lainsäädäntötyöryhmää koskevan asettamispäätöksen mukaan tällä työryhmällä on aikaa jatkotöiden tekemiseen ensi vuoden (2019) loppuun saakka.
Todettakoon vielä lopuksi, että tälläkin hetkellä varsin ajankohtainen EU:n tietosuoja-asetus asettaa myös omat haasteensa uudelle tietojärjestelmähankkeelle eli huoneistotietojärjestelmän kehittämiselle. Juuri nyt tämän blogin kirjoittaja pyrkii parhaansa mukaan vääntämään ns. ”nauruversiota” tietosuojavaltuutetun (TSV) lausunnossaankin edellyttämästä vaikutusten arvioinnista. Onneksi tukena ovat MML:n tietosuojavastaava sekä hankkeen toteutusryhmän edustajat. Vaikutusten arviointi olisi TSV:n lausunnon mukaan tarkoituksenmukaista liittää myös lopulliseen hallituksen esitykseen.
